JA-maalin tekijänä seiskaseiska

Eilen lauantaina varmistui Kajaanissa yhden aikakauden päättyminen – SB Savon taival salibandyn ykkösdivarissa. Papas-valmentaja Mikko Tiihonen on ollut seuraamassa tarinan alkua ja loppua. Ensin Savossa nostamassa joukkuetta II divarista ylöspäin ja nyt vastustajan leirissä tiputtamassa.

Tiihonen lupasi kauden alussa joukkueelleen polttavansa Savon vanhan lippalakin, jos onnistumme voittamaan savolaiset kauden molemmissa kohtaamisissa. Kauhtunut lätsä saa jatkaa eloaan, se varmistui jo aikaisessa vaiheessa kautta. Eiköhän eilen silti jossain roihunnut; ei mahtanut olla mukavaa katsoa hyvien ystävien ja entisten valmennettavien vaikeaa hetkeä.

Savo on tuottanut vuosien saatossa kovasti pelimiehiä aina liigatasolle asti. Raul ja Rein Kivi aloittivat peliuransa Suomessa savolaisten riveissä, lisäksi aivan liigan huippuihin kuuluvat Juhani Tuomainen ja Teemu Piispanen ovat ottaneet isoja kehitysaskelia urillaan Savon riveissä. Sitten on vielä Kurosta ja Lyytistä.

Saa nähdä miten Savolle käy seurana. Junioriseuroja on tällä hetkellä kolme. Vanhimmat C-ikäisiä. Ainakin edustusjoukkueelle voi tulla vaikeaa nousta nopeasti takaisin divariin. Uskoisin KSS:n kiinnittävän muutaman Kuopiossa asuvan pelimiehen joukkueesta itselleen, monet heistä Savon avainmiehiä. Toivottavasti seuran taustahenkilöillä riittää vielä virtaa ja intoa jatkaa toimintaa kakkosessakin.

Uskoin kauden alussa Savon sijoittuvan sarjassa keskikastiin. Valmentaja Kannoston alkutaival olikin rohkaiseva. Hänen lähdettyään seitsemän ottelun jälkeen voitti Savo enää kahdesti. Erä Akatemian kotonaan heti seuraavassa ottelussa ja kauden kolmanneksi viimeisessä ottelussa paikallisvastustaja KSS:n. Joukkue ei voittanut kauden aikana yhtään vierasottelua. Se kertoo rumasti joukkueen vaikeuksista tällä kaudella.

Savon poistumisen myötä poistuu myös Nilsiän tulitikkuaski ainakin vuodeksi divaritasolta. Savoa voi moni tähän sarjaan kaivata, Nilsiän kenttää tuskin kukaan.

Mitä tulee Papasin loppukauteen, kolmen perättäisen voiton jälkeen homma on pitkästä aikaa omissa käsissä. Suora säilyminen edellyttää vierasvoittoa sarjajohtaja OLS:sta. OLS ei ole hävinnyt tällä kaudella kotiotteluissa kertaakaan ja joukkueella on ottelussa panoksena sarjan voitto. Edellyttäen, että Barbaarit voittaa Erä Akatemian keskiviikkona vieraissa.

Haaste on kova, mutta yhtään hienompaa päätöstä en kaudelle tässä vaiheessa keksi kuin voitto Urheilutalolla 400 katsojan edessä. Mielellään jatkoajalla ja pitäisikö se sitten tehdä Hannikaisen pyrstön kautta? Ehkä ihan senkin takia, että tappion tuoman harmituksen laannuttua jossain syvällä sisimmässään Joonas osaisi iloita joukkueemme puolesta.

On muuten vääryys, jos OLS ei itälohkoa vie ja nouse ensi kaudeksi liigaan. Kyllä joukkueen tekeminen on ollut tällä kaudella aivan omalla tasollaan, eikä suoritustasossa ole ainakaan tuloksellisesti juuri heilahteluja tapahtunut. Ja Oulussa olisi valmiiksi organisaatio, jolla on hyvät edellytykset pelata liigassa pitkään ja menestyksellisesti. Samaa ei voi sanoa Barbaareista tai USB:sta