Heipä hei myös blogin toisen osakkaan puolesta. Kesät on vietetty myös minun osalta ja virtaa on vaikka muille jakaa. Kesä vierähti paikallisen pesäpallonjuniorijoukkueen valmennustouhuissa. Ei heti itsestä uskoisi, että pesäpallon pariin olisi joutunut. Jokin näissä "marginaalilajeissa" kuitenkin viehättää.
Uusi kausi ja uudet kujeet. Perinteinen fraasi voisi minun kohdalla tarkoittaa vaikka maalia tällä kaudella. Reenipeleissä pitsit tulevat pölisemään tuttuun tapaan, mutta toivottasti tahti jatkuisi varsinaisissa sarjapeleissäkin.
Jani jo omassa tekstissään lupailikin asioita mistä tullaan syksyn aikana kirjoittelemaan. Itse koitan tarttua läppäriin entistä useammin ja kirjoittaa vaikkapa muutaman henkilökuvan. Tiedä vaikka Johanssonin Henkka haluaisi kommentoida onko hänestä jo tullut urheilija?
-Paavo
torstai 27. elokuuta 2009
torstai 20. elokuuta 2009
Pikkukantti ja kääntöpeli
Ei tarvitse ensi kaudella miettiä, että mihin viikonloput käyttäisi. Saan nimittäin olla omien pelihommien lisäksi mukana Papasin naisten valmennuskuvioissa.
Kesällä pääsin niin hyvin irti koko lajista, että vielä elokuun alussa tuntui, kuinkahan tuota edes jaksaa uudelleen aloittaa. Muutama viikko on nyt menty ja jalka alkaa kulkea treeneissä, paikkoihin ei edelleenkään satu, mailakassi haisee eläimen raadolle ja elämä on mukavaa. On se tämä salibandy ihmeellinen laji.
Tiistaina varmistui naisten valmentaminen. Lähtökohtaisesti kannan päävalmentajan vastuun, mutta tässä tapauksessa homma ei ole ihan niin yksinkertainen. Koska en millään pysty järjestämään pelejä niin, ettei miehille ja naisille tulisi päällekkäisyyksiä, joudun jättämään väliin muutaman naisten pelin ja niissä vastuun kantaa mukaan remmiin lähtenyt Valtteri ”Wade” Willman. Tämänkään takia ei voida puhua päävalmentajasta, vaan puhutaan valmennustiimistä.
Pelillisissä asioissa halusin luoda raamit sille, mihin asioihin lähdemme kiinnittämään huomiota. Se on tuonut aivan järjettömän paljon virtaa omaan tekemiseen. Naisilla on todella potentiaalinen joukkue, jolle ei tarvitse lähteä enää kädestä pitäen opettamaan puolustuspeliä. Sen homman Heikkisen Janne on menneinä vuosina suhteellisen ansiokkaasti hoitanut yhdessä ”Waden” kanssa.
Nyt pääsen kehittämään tyttöjen ja koko joukkueen hyökkäyspeliä aina lähdöistä saakka. Nopea kääntö keskustan kautta, joka päättyy onnistuneeseen laukaukseen, tuo tällä hetkellä aivan yhtä suurta tyydytystä kuin pelaajana se oma pikkukantti yläkulmaan ohi hölmistyneen maalivahdin.
Innolla odotan jo ensimmäisiä harjoituspelejä, niin miehissä kuin naisissakin. Miehissä nuorennusleikkaus on tuonut hommaan mukavasti uutta intoa. Ja ilollahan sitä Jannen huutoa treeneissä kuuntelee. ”Dänikin juoksee sieltä vielä alas asti kunnolla, jalat käy.” Ja kyllä muuten kävi.
Sunnuntaina testaamaan Merikosken vire urkkatalolle, peli alkaa joskus kello 13.30. Ei olla oikein koskaan pärjätty Merikoskelle, jospa uusilla kavereilla ei tätä mörköä olisi.
Naisilla testataan Papasin A-junnujen kunto ensi torstaina.
-Jani-
Kesällä pääsin niin hyvin irti koko lajista, että vielä elokuun alussa tuntui, kuinkahan tuota edes jaksaa uudelleen aloittaa. Muutama viikko on nyt menty ja jalka alkaa kulkea treeneissä, paikkoihin ei edelleenkään satu, mailakassi haisee eläimen raadolle ja elämä on mukavaa. On se tämä salibandy ihmeellinen laji.
Tiistaina varmistui naisten valmentaminen. Lähtökohtaisesti kannan päävalmentajan vastuun, mutta tässä tapauksessa homma ei ole ihan niin yksinkertainen. Koska en millään pysty järjestämään pelejä niin, ettei miehille ja naisille tulisi päällekkäisyyksiä, joudun jättämään väliin muutaman naisten pelin ja niissä vastuun kantaa mukaan remmiin lähtenyt Valtteri ”Wade” Willman. Tämänkään takia ei voida puhua päävalmentajasta, vaan puhutaan valmennustiimistä.
Pelillisissä asioissa halusin luoda raamit sille, mihin asioihin lähdemme kiinnittämään huomiota. Se on tuonut aivan järjettömän paljon virtaa omaan tekemiseen. Naisilla on todella potentiaalinen joukkue, jolle ei tarvitse lähteä enää kädestä pitäen opettamaan puolustuspeliä. Sen homman Heikkisen Janne on menneinä vuosina suhteellisen ansiokkaasti hoitanut yhdessä ”Waden” kanssa.
Nyt pääsen kehittämään tyttöjen ja koko joukkueen hyökkäyspeliä aina lähdöistä saakka. Nopea kääntö keskustan kautta, joka päättyy onnistuneeseen laukaukseen, tuo tällä hetkellä aivan yhtä suurta tyydytystä kuin pelaajana se oma pikkukantti yläkulmaan ohi hölmistyneen maalivahdin.
Innolla odotan jo ensimmäisiä harjoituspelejä, niin miehissä kuin naisissakin. Miehissä nuorennusleikkaus on tuonut hommaan mukavasti uutta intoa. Ja ilollahan sitä Jannen huutoa treeneissä kuuntelee. ”Dänikin juoksee sieltä vielä alas asti kunnolla, jalat käy.” Ja kyllä muuten kävi.
Sunnuntaina testaamaan Merikosken vire urkkatalolle, peli alkaa joskus kello 13.30. Ei olla oikein koskaan pärjätty Merikoskelle, jospa uusilla kavereilla ei tätä mörköä olisi.
Naisilla testataan Papasin A-junnujen kunto ensi torstaina.
-Jani-
perjantai 14. elokuuta 2009
Loma lopussa
Tämä blogi on viettänyt hyvin ansaittua kesälomaa. Paluu on kuitenkin edessä aktiivisempana kuin aiemmin.
Tulevissa aiheissa tietysti ykkösdivarin ennakointia, liigaennakointia ja varsinkin OLS:n tekemisen kyttäämistä.
Lisäksi Jarkko Rantalan nimittämisen ja sen aiheuttamien mahdollisten muutosten spekulointia.
Hauskaa salibandysyksyä kaikille. Nyt lähden nauttimaan uudesta suosikkilajista, golfista.
-Jani-
Tulevissa aiheissa tietysti ykkösdivarin ennakointia, liigaennakointia ja varsinkin OLS:n tekemisen kyttäämistä.
Lisäksi Jarkko Rantalan nimittämisen ja sen aiheuttamien mahdollisten muutosten spekulointia.
Hauskaa salibandysyksyä kaikille. Nyt lähden nauttimaan uudesta suosikkilajista, golfista.
-Jani-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
